Lyhyet koulupäivät ovat pelastaneet lukuaikeet. On melkeinpä huvittavaa, että kun pääsee vauhtiin sitä ei voi jotenkin jarruttaa. Ja mikä parasta, jaksaminen on jakautunut tasaisesti aineisiin: kun saa tahkottua jonkun asiakokonaisuuden palasiksi, on jotenkin luonnollista siirtyä seuraavaan aiheeseen ja siinä seuraavaan asiaan. En tiedä onko muilla vastaavia kokemuksia, vai oonko oikeasti tulossa lukutoukaksi kun en osaa lopettaa. Johtuuko valon määrästä, kun keskittymiskyky on nykyään sitä 3 tunnin luokkaa tauotta? Vai siitä, että syön nykyään enemmän kasviksia ja tarkkailen liikkumistani (vähintään 120 min viikossa)? Varmaan muitakin syitä on.
Kemiassa ja fysiikassa olen suurin piirtein aikataulussa (joka sekin on melko epätäydellinen). Nyt hävettää: anatomiaa en ole KERTAAMALLA kerrannut aikoihin. Sehän se on mielenkiintoisinta koko opuksessa, niin miten en muka jotenkin saa aikaiseksi.. Ehkä nuo muut varastavat liikaa huomiota. Täytyy tasata eroa hieman, ja jatkaa eteenpäin.
Tietokoneellakin on välillä mukava tehdä tehtäviä. Googlesta löytyi parilla klikkauksella opetushallituksen etälukiotehtäviä kemiasta (tässä tapauksessa orgaanisesta), jotka osaavat olla välillä vähän kinkkisiä. Perusteet on kuitenkin osattava, että voi mennä pidemmälle. Kemiassa on muutenkin ollut kiva huomata, et kaikista vaikeimmankin oloiset asiat koostuu oikeasti niistä muutamasta perusjutusta.
Sellaista. En löytänyt edes kivaa kuvaa tähän hätään, ehkäpä seuraavaan sitten kaksi! Meillä on rakkaan kanssa parin päivän viikonloppu nyt, kun käydään katsomassa kesäasuntoa. Mukavaa päästä välillä pois kotoseudulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti