Poikkeuksellinen 9 tunnin harjoittelupäivä meni uskomattoman hyvin, tehtiin paljon enemmän kuin olin alunperin kuvitellut! Nyt oonkin sitten ihan liekeissä ja tuntuu että voisin lukea koko yön. Älyvuodon keskustelut lukiokursseista antoivat vähän uskoa tähän lukuhommaan - kyllä niissäkin on sitä tekemistä melko hirmuinen määrä (kuulostaapa nurinkuriselta, että lisätyö on jotenkin positiivinen asia... hmm). Eniten odotan bilsankirjoja, aika on luultavasti kullannut muistot kun hehkutan jo nyt koko kirjasarjan lukemista. Tämä ikävä kyllä odottaa vasta Suomessa, ja luultavasti en ole tammikuussa ainoa joka haluaa lainata kyseiset kirjat kirjastosta.
Täällä paistoi tänään aurinko, tuli ihan takaumia siihen olotilaan mikä on yleensä kesän alussa. Kun aurinko laski, ja minä pääsin töistä, tulikin sitten ihan syksyolo. Siitä se lukuintokin varmaan tuli. Taidan pikkuhiljaa päästä yli Rakkaan kotiinlähdöstä. Huh.
Ihanaa kun en vaan ole ja möllötä.
 |
| Sanaleikki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti